Edelläkävijän maineessa
Hyvinvointialueiden historian toinen toimintavuosi on jo antanut pienen aikaikkunan suuren muutoksen alun onnistuminen arviointiin. Kokonaisuudessaan Suomessa muutos saatiin toimeenpannuksi kiitettävästi, sillä kaikki alueet ovat saaneet tärkeitä yhdistymisen ensiaskeleita tehtyä ja palvelutuotannon pyörimään.
Samalla on tullut näkyväksi se, ettei varsinaista muutosta voida kunnolla arvioida vielä vuosiin, sillä niin suuresta toiminnan, rahoitusmallin ja hallinnon uudistuksesta on kyse, että tarvitsemme vähintään viiden vuoden perspektiiviin.
Viime vuoden hyvinvointialueiden yhteinen alijäämä kohosi yli 1,3 miljardiin euroon. Vaje on niin suuri, ettei sitä selitä mikään yksittäinen tekijä. Onko niin, että nyt meillä on näkymä todellisiin sote-kuluihin? Aiemmin kunnissa on pystytty vahvistamaan rahoituspohjaa verotuksella tai maanmyynnillä sekä siirtämään rahoja eri toimialojen kesken.
Näitä mekanismeja ei hyvinvointialueilla ole käytettävissä. Rahoitusmallia täytyy avata ja tarkastella, sillä Uudenmaan alueiden pienimmät summat per asukas, eivät kohtele Uuttamaata reilusti.
Rahoitusmalli tekee alueiden investointien toteuttamisen haastavaksi ja niiden alkuun saaminen on ihan oma prosessinsa tarkasti ohjattuna valtionvarainministeriöstä käsin. Keusotelle myönnettiin tammikuussa 2024 yhteensä 34,6 M€ lainanottovaltuus vuodelle 2024. Nyt myönnettyjen kohteiden alkuun saattaminen tulee myös tapahtua kuluvana vuonna.
Meille myönnettiin lainarahoitusta Kiljavan sairaalan korvaavan kuntoutustoiminnan tilojen suunnitteluun (3,45 milj €), Hyvinkään kotirinteen lastensuojeluyksikön tilahankkeeseen (6,5 milj €), Nurmijärven vammaispalvelun tilahankkeeseen (7,5 milj €), Hyvinkään yhteisöllisen asumisen tilahankkeeseen (16 milj.€), ICT-ohjelmistoihin (0,65 milj €) & Laite- ja kalustohankintoihin 0.5 milj €).
Lainan nostamista varten jouduimme valmistelemaan valtiovarainministeriölle tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman, jonka tuli sisältää selvitys alueen talouden tehokkaasta hoidosta, alijäämän kattamisen suunnitelmasta, lainanmaksukyvystä ja myös koota palvelujen tuottavuutta parantavat toimenpiteet talousvaikutuksineen.
Talouden toteutumasta tullaan jatkossa raportoimaan VM:lle puolivuosittain ja on odotettavissa tiukkaa arviointia sekä mahdollisia täydentämisohjeistusta. Alueille on kyllä määritelty itsehallinto, mutta täytyy myöntää, että kyllä tässä varsin tiukassa valtion ohjauksessa ollaan. Ja on odotettavissa, että ohjaus yhä tiivistyy.
Uudenmaan erillisratkaisu näyttäytyy haastavana talouden johtamiseen kokonaisuuteen kuuluvana siltä osin, että nyt meidän katettavaan 108 miljoonan alijäämään, sisältyy myös Husin kahden viime vuoden alijäämän 111 miljoonan kirjausosuus, jonka osuus Keusotelle oli 14,6 miljoonaa. Meidän pääseminen tavoitteisiin vaatii siis Husin onnistumisen oman alijäämänsä kattamiseen. Ja toisin päin, mikäli Hus ei pääse tavoitteisiinsa, lisää se välittömästi kaikkien Uudenmaan alueiden vaikeuskerrointa.
Uudistamme monipuolisesti palveluita osana talouden tasapainottamisen vaateita. Kaikki ei ole pelkkiä säästöjä, vaan haemme samalla kehittämisen kautta esimerkiksi järkeviä tilaratkaisuja ja uudenaikaisia toimintamalleja sujuvoittamaan työtä. Etähoivaa ja digipalveluita käyttämällä voi saada varsin hyvää palvelua ja näitä uusia tapoja toimia on syytä kokeilla rohkeasti.
Etähoivaa ja digipalveluita käyttämällä voi saada varsin hyvää palvelua ja näitä uusia tapoja toimia on syytä kokeilla rohkeasti.
Tekoäly tulee olemaan kumppani, jonka kaikesta potentiaalista ei vielä ole kenelläkään tarpeeksi ymmärrystä. Samaan aikaan on yhä sijansa fyysisiin käynteihin ja hoitohenkilökunnan tapaamiseen.
Henkilöstöllä riittää työnsarkaa, mutta iloksemme työtyytyväisyys on pysynyt hyvissä luvuissa. Meillä on muodostunut pakollisen palkkaharmonisaation myötä Suomen korkein palkkataso, mikä onkin auttanut rekrytoinneissa. Muut alueet tulevat palkkatasossa nopeasti perässä ja kilpailu henkilökunnasta on alalla todella kovaa. Koko Suomessa kipuillaan henkilöstösäästöjen kanssa ja työntekijöiden jaksaminen huolestuttaa. Seinät eivät tuota palvelua ja hoida asiakkaita. Siihen tarvitaan osaava ja motivoitunut henkilöstö.
Kevät on jo pitkällä ja Suomen kaunis kesä siintää edessä. Vielä ennen kesälaitumia on valtuustolla tärkeä hyvinvointialuejohtajan valinta edessä. Tuleva johtaja saa kyvykkään ja edelläkävijän maineessa olevan hyvinvointialueen hoidettavakseen.
Helinä Perttu
Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan aluehallituksen ja kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja