Ehdokaskynä: Jotta jokaisen lapsitoive voisi toteutua
Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa suomalaista. Todella moni toivoo vauvaa, mutta toive omasta lapsesta ei jostain syystä toteudu – tai vaikka perheessä olisikin lapsi tai lapsia, lapsiluku jää toivottua pienemmäksi.
Samaan aikaan syntyvyys on ennätysmatalalla. Lapsia saadaan aiempaa vähemmän ja aiempaa vanhempina. Sekä inhimillisistä että yhteiskunnallisista syistä olisi tärkeää pyrkiä siihen, että nykyistä useamman lapsitoive voisi toteutua.
Hedelmöityshoitojen saatavuuden parantaminen on tärkeässä roolissa lapsitoiveiden toteuttamiseksi. Vuonna 2022 Suomessa syntyneistä lapsista 5,9 % syntyi hedelmöityshoidoista. Useampi lasta toivova hakeutuisi hoitoihin, jos hoitoon pääseminen olisi helpompaa. Osittain kyse voi olla tietoisuudestakin: prosessi voi vaikuttaa monimutkaisemmalta ja hoitoon pääsy vaikeammalta, kuin se tilastollisesti onkaan. Aidon esteen monelle muodostaa se, että julkiselle lapsettomuushoitoihin pääsyyn on melko tiukat kriteerit.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osalta hedelmöityshoidoista vastaa HUS:n lisääntymislääketieteen yksikkö, joka on maan suurin. HUS:n hoidoista syntyy noin 25 % koko maan hedelmöityshoitoalkuisista lapsista.
HUS on pystynyt lisäämään hedelmöityshoitojen volyymia viime vuosina, mikä on hienoa. Kuitenkin moni odottaa jonossa. On hyvin ymmärrettävää, että jokainen jonossa vietetty kuukausi voi tuntua piinaavalta – etenkin, jos iän takia on huolissaan hedelmällisyyden nopeasta heikentymisestä.
Hyvinvointialueella on seurattava tarkasti hedelmöityshoitoihin pääsyn tilannetta. Hedelmöityshoitojen lisäksi on tärkeää panostaa raskauden ja synnytyksen aikaiseen kokemukseen ja keskenmenon kokeneiden tukemiseen. Huonot kokemukset terveydenhuollosta voivat pahimmillaan olla esteenä uuden raskauden yrittämiselle.
Hyvinvointialueella ja HUS:ssa tehtävien ratkaisujen lisäksi olennaisia ovat lainsäädäntömuutokset. Petteri Orpon hallitus palauttaa Marinin hallituksen poistaman hedelmöityshoitojen Kela-korvauksen merkittävästi korotettuna, mikä auttaa heitä, joilla on mahdollisuus hyödyntää yksityisiä hedelmöityshoitoja. Kokoomusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tehnyt tämän asian kanssa tärkeää työtä.
Äitiyden esteeksi voi muodostua se, että sopivaa kumppania ei löydy. Tällaisissa tapauksissa ennakoiva munasolujen pakastaminen voisi tuoda naiselle mielenrauhaa ja mahdollistaa perheellistymisen myöhemmässä vaiheessa. Ranskassa munasolujen ennakoiva pakastaminen on jopa maksutonta. Suomessa sitä tehdään yksityisellä ja hintalappu on tuhansia euroja. Minusta olisi hyvä harkita, voitaisiinko munasolujen pakastamista edistää esimerkiksi Kela-korvauksin tai olisiko muita keinoja tehdä siitä edes hieman edullisempaa.
Hedelmöityshoidot ovat ensisijainen apu, kun raskaaksi tulemisessa on vaikeuksia. On kuitenkin huomioitava, että se ei ratkaise kaikkien perheellistymisen ongelmia. Esimerkiksi kohtunsa menettäneille, ilman kohtua syntyneille tai toistuvista keskenmenoista kärsiville ei-kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistaminen olisi tärkeä asia.
Ei-kaupallinen sijaissynnytys olisi hyvin tärkeää myös miespareille ja yksin lasta toivoville miehille. Lapsettomuus voi olla miehille aivan yhtä kipeä asia kuin naisillekin. Jokaisen lasta toivovan toiveen soisi toteutuvan sukupuolesta riippumatta. Miesparien perheellistyminen on huomattavasti naispareja – ja toki heteropareja – vaikeampaa. Toivon todella, että tähän saataisiin muutos. Hyvä vanhemmuus ei ole sukupuolesta kiinni.
Olen iloinen, että edellinen kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen ei-kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistamisesta. Nykyinen hedelmöityshoitolaki kieltää sijaissynnytyksen Suomessa, vaikka ennen vuoden 2007 lakimuutosta Suomessa syntyi useita lapsia sijaissynnytyksen kautta. Toivottavasti lakimuutos voisi toteutua lähitulevaisuudessa.
Emma-Stina Vehmanen
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas.