Ehdokaskynä: Turvallisuus on jokaisen asia – arki on muuttunut 

Muistan hyvin, kuinka heräsin aamuisin pandemian alkuaikoina siihen epäuskoiseen tunteeseen, että eihän tämä voi olla totta. Vähitellen aivot suostuivat uskomaan tilanteen vakavuuden ja realiteetin. Seuraavaksi iski tietoisuuteen, että turvallisuustilannettamme oli muuttanut sota lähes naapurissa. On pakko uskoa, maailman on muuttunut ja turvallisuuden tunne sen myötä. 

Nämä muutokset ovat saaneet minut pohtimaan paljon sanaan turvallisuus liittyviä asioita. Turvallisuus voi olla niin kovin monenlaisia asioita. Silti sen merkitys on kaikissa tilanteissa suuri. Turvallisuuskomitean määritelmä sisäiselle turvallisuudelle on hyvä: Voimme nauttia yhteiskunnan tarjoamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikoksista, häiriöistä, onnettomuuksista tai muista ilmiöistä johtuvaa uhkaa.  

Arjen turvallisuutemme muodostuu monista erilaisista asioista. On tarpeen pystyä välttämään erilaisia riskejä ja uhkia tai niitä kohdatessamme tiedämme miten toimia. Tästä esimerkkinä ovat mm. tapaturmien ehkäisy, tarvittavat ensiaputaidot tai alkusammutustaidot. Uutena uhkana myös arjessa on kyberturvallisuus ja siihen liittyvien asioiden hallinta.  

Viranomaisten julkaisema sivusta 72 tuntia (www.72tuntia.fi) auttaa meitä hyvin ymmärtämään, miten itse voimme varautua poikkeaviin tilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoihin. Hyvin konkreettiset ohjeet auttavat toimimaan erilaisissa yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun koti ei lämpiä tai vettä ei ole saatavilla.  

Turvallisuutta on myös psykologinen kokemus turvallisuudesta. Keskusteluilmapiirin tulee olla sellainen, jossa erilaisia mielipiteitä osataan kohdata rakentavasti. Jokaisen pitäisi myös voida tulla hyväksytyksi ja kokea itsensä arvostetuksi juuri sellaisena, kun on. Tämä koskee niin koulua, työpaikkaa, kotia kuin harrastuksia.  

Arjen turvallisuuteen vaikuttavat myös monet viranomaistoiminnat. Hyvinvointialueen Valmius- ja turvallisuuslautakunnan jäsenenä olen päässyt seuraamaan sitä, miten alueemme pelastuslaitosta johdetaan ja miten se toimii. Varautuminen eri tilanteisiin on heille arkea. Suurena huolena ovat kuitenkin olleet resurssikysymykset alkaen siitä, miten alan houkuttelevuus koetaan jo ammattia valittaessa. Turvallisuutemme kannalta on tärkeää, että ammattilaisia on saatavissa myös jatkossa. Ensihoidon nopea saatavuus koko alueella on oltava prioriteetti, kyseessä on usein jopa hengissä selviämisestä.  

Ehdottoman tärkeää viranomaistehtävää turvallisuuteen liittyen hoitavat myös poliisit, jotka osaltaan taistelevat resurssien riittävyydestä. On kuitenkin ollut ilo kuulla heidän suunnitelmistaan mm. kouluvierailujen suhteen sekä muusta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Parasta turvallisuuden kannalta on nimenomaan ennaltaehkäisy.  

Turvallisuustilanne kokonaisuudessaan on muuttunut, niin omassa yhteiskunnassamme kuin maailmanlaajuisestikin. On monia asioita, joihin meidän on yksilöinä vaikea vaikuttaa, mutta toisaalta on myös monia asioita, joita voimme tehdä turvallisen ympäristön luomiseksi. Kehotankin meitä kaikki miettimään mitä omalta osaltamme voimme tehdä, jotta elämme mahdollisimman hyvässä ja turvallisessa ympäristössä myös tästä eteenpäin.  

Maria Koroma-Hintikka
Kirjoittaja on siuntiolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).