Jopa alle 15-vuotiaiden katuväkivalta raaistunut
Katujengit tarjoavat syrjäytymässä oleville nuorille jännitystä, mainetta ja mahdollisuuden tienata. Ongelmat kasaantuvat, sillä moni nuori ei ymmärrä tekojensa syy-seuraussuhteita.
Enemmän väkivaltaa, enemmän ryöstöjä, ja myös esimerkiksi teini-ikäisten pyörittämää huumekauppaa.
Kaduilla viihtyvien nuorten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt parin viime vuoden aikana Espoossa ja muualla Länsi-Uudellamaalla.
Poliisitaustainen ex-kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) muistuttaa, että nuoriso ei tunne kuntarajoja. Jalkautuvaa etsivää nuorisotyötä tekevä Sauli Taipale puhuu syöksystä.
Korona-aika kasvatti kuilua huonosti ja hyvinvoivien nuorten välillä.
Nuorimmat epämääräisten porukoiden jäsenet ovat alakouluikäisiä. Järjestäytyneesti rikoksia tekeviä, nuorten aikuisten katujengejä Suomessa on edelleen vain kymmenkunta.
Yhteenliittymien erottelu ei ole kuitenkaan keskeisintä, eikä jaottelun vaikeus saa horjuttaa ongelmien käsittelyä ja uusien keinojen käyttöönottoa, Kari Tolvanen sanoo.
Hän korostaa, että jokaisesta vakavaan tilanteeseen joutuneesta nuoresta on otettava koppi.
Emme saa joutua Ruotsin tielle, Tolvanen huomauttaa.
Silmät avautuivat vastikään
Nuorten jengiytymiseen ja katuväkivaltaan ovat viime aikoina ottaneet kantaa niin sisäministeri, poliisiylijohtaja kuin tasavallan presidenttikin.
Kari Tolvasen ensimmäisten huolenilmausten aikaan ilmiön syntyyn ei vielä uskottu.
Viime ja tämän vuoden kymmenet ja kymmenet ryöstöt, seksuaalirikokset ja ammuskelut julkisilla paikoilla ovat aikaansaaneet herätyksen, Tolvanen sanoo.
Sauli Taipale kertoo, että moni nuori tavoittelee rikoksilla nopeaa mielihyvää.
Kun syrjäytymässä oleva nuori kokee, että unelmat eivät ole koulunkäynnin kautta saavutettavissa, kuvioihin tulee ryöstely, ja usein huumekauppakin.
Tuolloin nuori tuntee luovansa itse omaa polkuaan. Olevansa vahva, itsenäinen ja pärjäävä, Taipale kertoo.
Monilla nuorilla on hallussaan erilaisia teräaseita, sumutteita ja kuula-aseita.
Jopa perinteisiä ampuma-aseita on alkanut löytyä aiempaa enemmän, Kari Tolvanen kertoo.
Uhreina myös sivullisia
Nuoret varastelevat toinen toisiltaan varsinkin merkkivaatteita. Usein kyse on kostamisesta: Jos toinen porukka on ryöstänyt toiselta, ensimmäisenä uhreiksi joutuneet nuoret iskevät takaisin. Nuorten suosimien sähkötupakoiden myyntitilanteissa ryöstetyksi saattaa tulla joko myyjä tai ostaja.
Myös satunnaisia ohikulkijoita on alkanut valikoitua ryöstöjen kohteiksi viime aikoina.
Kun nuorisojoukolla on potentiaalinen mielentila, uhriksi voi joutua ensimmäinen vastaantulija. Häneltä viedään kännykkä, lompakko tai molemmat, Kari Tolvanen tietää.
Sauli Taipale kuuluu Nuorisotyö raiteilla -tiimiin, joka toimii koko Uudenmaan alueella.
Espoossa rikoksilla ja väkivallalla oireilevia nuoria pyörii varsinkin kauppakeskus Sellon liepeillä sekä Espoon keskustassa, Tikkurilassa ja muissa joukkoliikenteen solmukohdissa.
Ryöstöjä nuoret tekevät usein päihtyneinä, impulssien perusteella ja velkojen vuoksi. Usein he eivät ymmärrä tekojensa seurauksia.
Moni unohtaa rikkeensä, ja myös paljon uusia asioita ennättää tapahtua ennen kuin alkuperäistä rikosta päästään käsittelemään oikeudessa, Sauli Taipale kertoo.
Myös tytöillä ongelmia
Taipaleen mukaan sosiaalinen media on osa monia tilanteita, kuten pahoinpitelyjen ja joukkotappeluiden taltiointia ja videoiden levittämistä. Joissain tilanteissa esiin halutaan tuoda alistamista.
Videot leviävät kulovalkean tavoin. Niillä haetaan mainetta ja tykkäyksiä, Taipale sanoo.
Kari Tolvanen haluaa pöyhiä ilmiön ympärillä leijuvia tabuja.
On totta, että jopa 95 prosenttia jengiytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Ei vasta Suomeen tulleita vaan toisen tai kolmannen sukupolven edustajia, Tolvanen kertoo.
Samalla hän korostaa, että valtaosa ulkomaalaistaustaisesta väestöstämme on ”loistavaa porukkaa”. Se, mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, on maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka sekä tyttöjen rooli katuporukoissa.
Myös tytöt ovat väkivaltaisia ja heitä on jengien omaisissa joukoissa yhtä lailla kuin poikiakin, Tolvanen sanoo.
Kari Tolvasen työryhmä: Pelkät pehmeät keinot eivät riitä
Ex-kansanedustaja Kari Tolvasen johtama asiantuntijaryhmä julkaisi jo helmikuussa 2022 raportin, johon on koottu kymmenen toimenpidettä katujengirikollisuuden torjumiseksi.
Nykyhallituksessa moni kannattaa vain pehmeitä keinoja, mutta ne eivät yksin riitä. Meidän on kovennettava ampuma-aserikoksiksi tuomittavia rangaistuksia ja jengien välienselvittelyistä on tuomittava nykyistä kovempia rangaistuksia, Tolvanen sanoo.
Kokoomus oli puolueista ensimmäinen, joka loi oman ohjelmansa ongelman taklaamiseksi. Tolvasen johdolla luotu ohjelma tulee olemaan osa puolueen vaalien jälkeistä hallitusohjelmaa.
Olemme puolueena erittäin huolestuneita nykytilanteesta. Muut Pohjoismaat ovat jo ottaneet käyttöön uusia säädöksiä, ja esimerkiksi Tanska on tiukentanut katujengeihin liittyvää lainsäädäntöään, Tolvanen kertoo.
Ennaltaehkäisy lähtee vanhemmuuden tukemisesta ja lastensuojelusta. Poliisitaustainen Tolvanen tietää, että moni nuori lähes tulkoon elää kadulla.
Jos vanhemmat eivät kykene muuttamaan tilannetta, nuorille on tarjottava apua ja tukea muilla tavoin.
Yhtenä keinona Tolvanen pitää kokoomuksen ajamaa terapiatakuuta. Myös viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava, ja yhteistyötä eri viranomaistahojen ja kolmannen sektorin välillä tiivistettävä.