Powerpointeista elävään elämään

Jarno Limnéll on sotatieteiden tohtori, työelämäprofessori ja dosentti kolmessa eri yliopistossa. Luottamustehtävänään hän johtaa Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoa.

KUN Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Jarno Limnéllin puhelin alkoi soida. Espoolaisesta Limnéllistä, 49, on tullut yksi haastatelluimmista sotatapahtumien ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista.

Tilanne Ukrainan sodassa on edelleen epävakaa ja nopeassa muutoksessa. Se heijastelee epävarmuutta ja epävakautta koko Eurooppaan. Sen kanssa on opittava elämään, Limnéll sanoo nyt.

Hänen mukaansa asiat Ukrainassa tulevat menemään vielä nykyistä huonompaan suuntaan. Nopeaa käännettä ei ole näköpiirissä.  

Meidän täytyy jatkaa sitkeästi sillä ajatuksella, että kaveria ei jätetä. Pidämme huolta toisistamme Suomessa ja pidämme osaltamme huolta Ukrainasta.

Hyvinvointialueen valmistelussa onnistuttiin hyvin

SAMAAN aikaan kun Limnéll varsinaisten päivätöidensä ohella seuraa ja selittää Euroopassa käytävää sotaa, hän toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana.

79-jäseninen valtuusto käyttää ylintä valtaa alueensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisessä. Tehtävä on uusi: järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuodenvaihteessa.

Länsi-Uudellamaalla uudistus nivoaa 10 kunnan ja 470 000 asukkaan palveluita yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyvinvointialue on työnantaja lähes 9000 sote- ja pelastusalan ammattilaiselle. 

Nyt meneillään on käynnistämisvaihe; tai kuten Limnéll kuvaa: vaihe, jossa siirrytään powerpointeista elävään elämään. 

Olisi kummallista, jos tämän kokoluokan muutoksessa ei olisi mitään kipupisteitä, mutta näin lyhyessä ajassa ja näin vähäisillä resursseilla olemme onnistuneet olosuhteisiin nähden hyvin, Limnéll sanoo.

Olosuhteilla Limnéll viittaa ongelmiin, jotka liittyvät erityisesti terveyspalveluiden järjestämiseen koko maassa. Rahaa ja henkilöstä ei ole riittävästi. 

Länsi-Uudellamaalla hyvinvointialueen ensimmäinen budjetti on yli 70 miljoonaa euroa alijäämäinen.  

Luulen, että näihin asioihin palataan kevään eduskuntavaalikeskusteluissa ja vaalien jälkeen. Pidän rahoitusmallin muutoksia välttämättöminä ja myös osaajapulaan tarvitaan valtakunnallisia ratkaisuja. Kyse on kansantaloudellisesti, mutta myös inhimillisesti valtavista asioista. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat elämän peruskysymyksiä. 

Kokonaisuus ratkaisee

HUOLI terveyspalveluiden tilanteesta koskettaa yhä useampaa suomalaista. 

Totta kai olen itsekin perheenisänä pohtinut, että entä jos omalle perheelle tai itselle sattuu jotakin; esimerkiksi Jorvin sairaala on ollut pitkään ja vaikeasti ylikuormittunut, Limnéll sanoo.

Hän haluaa, että palveluita ja niihin liittyviä ongelmia katsotaan kokonaisuutena.  

Ensimmäinen iso kysymys on henkilöstön jaksaminen. Näemme jo nyt, mikä vaikutus sillä on, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Meidän on välttämättä pidettävä huolta työntekijöistämme. Toisena meidän on kyettävä vahvistamaan vaikuttavuutta sillä tavalla, että jokainen saa tarvitsemansa palvelut – ei vähempää, mutta ei myöskään enempää. Kolmantena hyvinvointialueilla täytyy olla herkkyyttä tunnistaa vähäisiäkin epäkohtia ja etsiä niihin ratkaisut.  

Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan tilanne nousi esille erityisesti joulukuussa, kun sen yhteispäivystys ruuhkautui vaikeasti.

Ruuhkautumisen syynä ei ollut päivystykseen hakeutuneiden määrä, vaan pula jatkohoitopaikoista. Tilanne jatkuu edelleen hankalana.

Jorvin sairaalaa pyörittää HUS-yhtymä, mutta tarvittavista jatkohoitopaikoista vastaa isolta osin hyvinvointialue.

SIKSI Limnéll peräänkuuluttaa jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän, mutta myös yritysten, yhdistysten ja kuntien kanssa.  

Erityisesti kuntien rooli on nyt muuttunut, mutta ei ole niin, että niillä ei olisi enää merkitystä ihmisten hyvinvoinnin vahvistamisessa ja erilaisten terveysongelmien ennaltaehkäisemisessä. Päinvastoin on huolehdittava siitä, että kunnissa tehty hyvä työ jatkuu.

Ennaltaehkäisy on kirjattu hyvinvointialueen strategiaan. Tavoitteena on vahvistaa ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Onnistuessaan se voisi pidemmällä aikavälillä laskea myös palvelutarpeita ja kustannuksia.

Turvallisuus ajoi ensin sotilasuralle ja myöhemmin politiikkaan

SIVUTESSAAN ihmisten hyvinvointia Limnéll haluaa vielä palata siihen, miten tärkeää on pitää kaikki mukana.  

Hän puhuu erityisesti mielenterveydestä ja resilienssistä. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan sillä tarkoitetaan psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta.  

Epävakauden ja epävarmuuden maailmassa on keskeistä, että meillä kaikilla on sekä tietoa että toivoa. Pitää olla luotettava käsitys siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja pitää olla sellaista ajatusta, että meille käy hyvin – pitää olla mahdollisuus luottaa myös siihen, että saa tarvitsemansa palvelut. Lisäksi tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja rutiineja. Näissä kaikissa vahvalla yhteiskunnalla ja hyvinvointialueella on keskeinen rooli, hän jatkaa.

LOPULTA kyse on myös turvallisuuden tunteesta.

Ja juuri turvallisuus on ajanut Limnélliä eteenpäin. Ensin sotilasuralle ja myöhemmin politiikkaan.  

Minua motivoi mahdollisuus olla mukana luomassa uutta ja parantamassa ihmisten palveluita. Meidän on ratkottava ongelmia päämäärätietoisesti ja pidettävä kiinni siitä, että Suomi on meille kaikille turvallinen hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. 

Lopuksi Limnéllillä on vielä tärkeä muistutus.

Epävakauden ajasta huolimatta kaikki ei ole huonosti tai huonommin kuin aiemmin.  

Yhtä paljon kuin kaikki epävarmuus, totta on se, että meillä Suomessa moni asia on edelleen todella hyvin, hän päättää.

Kirjoittaja: Ville Blom