Ehdokaskynä: Hyvinvointialueen mahdollisuudet ja haasteet aluevaalien alla

Hyvinvointialueet toivat mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Uudistus oli sysäys sille, että haluttiin saavuttaa tehokkuutta – palveluissa ja taloudessa – sekä asukkaille saavutettavia ja tasavertaisia palveluita.

Muutoksen myötä on ilmennyt merkittäviä uusia haasteita, jotka voivat vaikuttaa alueiden hyvinvointiin ja elinvoimaan.

Hyvinvointialue tarjoaa mahdollisuuden yhdistää alueen palvelut paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Keskittämällä resurssit ja vastuunkannon tietyille alueille voidaan luoda selkeämpiä ja tehokkaampia toimintamalleja, joissa eri palvelualueet ovat paremmin yhteydessä toisiinsa. Tämä parantaa hoitoketjun sujuvuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Nyt on hyvä hetki luoda innovatiivisemmat ja asiakaslähtöiset palvelut. Arjessa tulee hyödyntää digitaalisia terveyspalveluita, etähoitoa ja virtuaaliklinikoita entistä tehokkaammin. Tämä mahdollistaa taloudellisten säästöjen lisäksi palveluiden päällekkäisyyttä, vähentää tarvetta matkustamiseen, helpottaa lääkäriin ja erikoislääkärin konsultaatiota ja näin jonotusaika lyhenee ja asiakkaat ohjautuvat oikeaan palveluun. Nuorille suunnatut palvelut hyötyvät eritysiesti nopeasta reagoinnista ja ohjauksesta, jota digiaika mahdollistaa.

Hyvinvointialueen sisäinen yhteistyö mahdollistaa keskitetyn hallinnon, joka tuo mukanaan paremmat neuvotteluaseman ostopalveluita kilpailutettaessa.

Muodostuneilla hyvinvointialueilla haasteena on liiallinen hallinnon kuorma. Uutta organisaatiota luotaessa ja alueellisia eroja huomioidessa nousee haasteeksi byrokratian kasvu.

Isommilla asutuskeskuksilla on enemmän palveluita saatavilla kuin haja-asustusalueella. Tämä voi synnyttää uusia epäkohtia ja eriarvoisuutta alueiden välillä. Valtion rahoitus ei vastaa alueiden tarpeita. Rahoitusosuuksia jaettaessa ei huomioida tarpeeksi asukkaiden sosioekonomista asemaa. Valtakunnalliset säästöpaineet ja muuttuva väestörakenne luovat hyvinvointialueelle taloudellisia paineita, mikä johtaa palveluiden karsimiseen.

Pätevän henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys on noussut maassamme keskeiseksi palveluiden tuottamisen kannalta. Myös poliittinen vaikuttaminen saattaa vaikuttaa päätösten ketteryyteen: huomioidaan omien alueen palvelut eikä osata katsoa koko hyvinvointialueen etua.

Palveluiden kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä. Palveluiden integrointi ja moniammatillinen yhteistyö esim. mielenterveys- ja päihdepalveluiden integroiminen muuhun terveyspalveluihin auttaa varhaisessa vaiheessa tunnistamaan ja hoitamaan ongelmaa.

Moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välillä parantaa tiedonvaihtoa ja käytettävissä olevien resurssien hyödyntämistä.

Ikääntyvälle väestölle pitkäaikainen hoito, kuntoutus ja geriatriset palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kaikki tukipalvelut: kotiin vietävät palvelut, omaishoitajien tukeminen ja kotisairaalatoiminta tuo ikääntyvälle turvaa, mutta ei onnistu pelkästään hyvinvointialueen resurssein.

Taloudesta ja resursseista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Oikea budjetointi ja resurssien kohdentaminen mahdollistavat paremmat palvelut, vaikka rahaa ei ole rajattomasti.

Resurssitehokkuus ei tarkoita pelkästään taloudellista säästöä vaan myös palveluiden järkevyyttä, henkilöstöstä huolehtimista, asukaslähtöisyyttä ja laatua.

Hyvinvointialueen kehittäminen ei voi tapahtua ilman asukkaiden aktiivista osallistumista. Asukkaiden palautteet auttavat tunnistamaan palveluissa olevia puutteita ja suuntaamaan kehityksen oikeaan suuntaan.

Näihin edellä mainittuihin osa-alueisiin Vaken hyvinvointialueella on panostettu. Paljon on saatu aikaiseksi. Aluevaltuustokauden päätteeksi huomaamme, että paljon työtä on vielä tehtävänä.

Marja Suomela
Kirjoittaja on keravalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).