Ehdokaskynä: Julkisomisteiset Inhouse-yhtiöt ovat silkkaa politiikkaa Vantaan ja Keravan alueella
Suomessa on viime vuosina yleistynyt trendi, jossa julkinen sektori perustaa omia inhouse-yhtiöitään hoitamaan erilaisia palveluita. Tätä on viime vuosina ollut nähtävissä mm. taloushallinto- sekä siivous- ja ravitsemusalalla. Myös Vantaa-Keravan hyvinvointialueella on ollut nähtävissä tämä kehitys viime vuosina.
Taustalla on aiheeton markkinoilla toimivien yrittäjien ja yritysten demonisointi, jossa laadukkaita palveluita tarjoavia yrityksiä syytetään aiheettomasta voiton tavoittelusta ja sillä perusteella halutaan tuottaa palvelut Inhouse-yhtiöiden kautta. On syntynyt harhaluulo, että julkisomisteinen ja sosialistinen tapa johtaa yritystoimintaa olisi paras tapa tuottaa palveluita omistajayhteisölleen. Voin sanoa – ei ole.
Inhouse-yhtiöiden etuna suhteessa vapailla markkinoilla toimiviin palveluntuottajiin on se, että esimerkiksi kunta tai hyvinvointialue voi kilpailuttamatta tarjota palvelutuotannon sille suoraan. Eli toisin sanoen, kun hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää siivouspalvelut terveys- ja perhekeskuksissaan, voi ne suoraan ostaa palvelut Inhouse-yhtiöiltään. Tämä on väärin.
Pidän suorahankintoja Inhouse-yhtiöiltä varsin epäeettisenä tekona, varsinkin hyvinvointialueilla, joissa on jo toimivat markkinat. Eli kun kyseisellä seudulla on jo useita yrityksiä, jotka voisivat palvelut tuottaa, ja näin ollen kilpailutuksen kautta löytää parhaan mahdollisin toimijan, niin silloin palvelut tulisi tuottaa toimivien markkinaehtoisten yritysten toimesta.
Kilpailuttamalla hyvinvointialueet voivat määritellä kunkin tarvittavan palvelun laatutason kilpailutuksen ja sopimuksen vähimmäisvaatimuksissa. Kun haluttu laatutaso on määritelty kilpailutuksen ehdoissa, voidaan hakea niillä määritellyillä ehdoilla markkinoiden edullisin palveluiden tuottaja. Miksi näin ei kannattaisi sitten toimia?
Kilpailutusten kautta saataviin sopimuksiin voi myös sisällyttää erilaisia laatua mittaavia mittareita. On hyvinkin tyypillistä auditoida kutakin palveluntuottajaa, varsinkin tilanteissa, jossa on syytä korjata palveluntasoa tai sen määrää sopimuksella edellytetylle tasolle. Hyvinvointialueet ovat siis edelleen palvelun tilaajina määräävässä asemassa suhteessa palveluntarjoajaan. Tällä tavoin riskit voidaan minimoida.
Mikäli ja kun tulevaisuudessa hyvinvointialueilta edellytetään voimakkaammin markkinaehtoisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, ja tilataan erilaisia palveluita kilpailutusten kautta, tulee varmistaa hyvinvointialueille riittävästi poliittista tahtoa järjestää palveluita voimakkaammin yhdessä markkinoilla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi kilpailutettavien kokonaisuuksien tulee olla riittävän suuria ja muillakin tavoilla houkuttelevia, jotta mahdollisimman moni markkinoilla toimiva yritys ja yhteisö osallistuu kilpailutuksiin.
Tarvitsemme riittävän määrän hankintaosaamista. Tavoitteenamme tuleekin olla korkea kustannustehokkuuden saavuttaminen palveluiden tuottamisessa. Tämä on kunkin hyvinvointialueen asukkaan etu.
Tehokkaasti järjestetyt palvelut yhteistyössä markkinoilla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa takaavat riittävän määrän ja laadun tarvitsemiamme palveluita hyvinvointialueen asukkaille. Tulevalla aluevaltuustokaudella tämän asian kuntoon saattaminen takaa myös nopean ja oikea-aikaisen palveluiden saannin jokaiselle asukkaalle.
Anssi Aura
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).