Neuvolatoiminta alkoi Suomessa 1920-luvulla. Alkuvaiheessa lastenneuvolat keskittyivät tartuntatautien, aliravitsemuksen ja imeväiskuolleisuuden vähentämiseen ja vanhemmuustaitojen tukemiseen. Palvelu tuli lakisääteiseksi vuonna 1944. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen ja laman seurauksena 1990-luvulla monet kunnat supistivat neuvolapalvelujaan. Tämän vuosituhannen alussa väestö…
Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Koulutuksen merkitys on nähty niin tärkeänä, että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, lapsen oikeuksien sopimuksessa ja kansallisessa lainsäädännössä on turvattu jokaisen oikeus koulutukseen. Oikeus koulutukseen kuluu yhtä lailla…
Demografinen muutos yhdistää ja erottaa hyvinvointialueita. Yhteistä on se, että kaikilla alueilla demografinen muutos on käynnissä. Eron puolestaan luo muutoksen luonne. Osalla alueista väki auttamatta vähenee, toisaalle se keskittyy. Tarkasteltaessa…
Hyvinvointialueet eivät ole veljiä keskenään. Monilta hyvinvointialueilta kantautuu huolestuttavia uutisia, mutta Länsi-Uusimaa on positiivisesti poikkeava esimerkki siitä, etteivät asiat kaikkialla ole aivan rempallaan. Esimerkiksi henkilöstöpula on Länsi-Uudellamaalla helpottanut maan keskiarvoa…
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella asuu noin 475 000 asukasta, mikä tekee siitä kolmanneksi suurimman hyvinvointialueen Helsingin ja Pirkanmaan jälkeen. Länsi-Uusimaa on kuin Suomi pienoiskoossa: tiivistä kaupunkiseutua, pikkukaupunkia, haja-asutusaluetta, metsää, järviä ja merenrantaakin….
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tarkastuslautakunnan näkökulmasta pystynyt pitämään alueen talouden positiivisena. Alue on muutenkin onnistunein kaikista hyvinvointialueista. Huolimatta maailman ja Suomen tilanteessa kokonaisuutena alue on pystynyt hoitamaan sille asetetut tehtävät pelastuspuolella ja sote puolella. …
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi eilen kokouksessaan alueen ensimmäisen palvelustrategian. Palvelustrategiassa linjataan hyvinvointialueen tavoitetila alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämiseksi ja kehittämiseksi. – Olemme tyytyväisiä palvelustrategian linjauksiin. Tavoitteena on tehdä asioita…
Hyvinvointialueet aloittavat palveluiden järjestämisen 1.1.2023 hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Valtakunnalliseen rahoitusmalliin ei odoteta merkittäviä muutoksia, ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja myös talouskasvu uhkaa jäädä lähivuosina matalalle tasolle. – Pidän…
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen uudistamisen strategiasta vuosille 2026-2029 on saatu aluevaltuustoryhmien välinen neuvottelusopu kokoomuksen johdolla. Mukana neuvottelusovussa ovat kokoomuksen aluevaltuustoryhmän lisäksi SDP:n, RKP:n, Vihreiden, Vasemmiston, Keskustan ja Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmät. Neuvotteluita vetänyt…
Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin aluevaltuustoryhmät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvioesitykseen, joka käsitellään aluevaltuuston kokouksessa 12.12. Ryhmät ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä aluevaltuuston neuvottelutoimikunnassa esitetyn neuvotteluratkaisun, mikäli sitä korjataan…
Sisällön loppu
Sisällön loppu